1900-luvun alussa Suomen valtio koki suuria muutoksia: siitä tuli itsenäinen valtio, tasavalta."Suomi sai presidentin. Partala sai resitentin." (Lainaus Partalan kyläkirjasta).

Partalan resitentin tehtävänä oli ja on edelleenkin toimia kylän keulakuvana, edustaa Partalaa kylällä ja kylän ulkopuolella. Resitentti on siis kylän merkkihenkilö, jolla on asema joka juhlissa merkkihenkilönä. Hänet huomataan ja huomioidaan. Resitentin virka-aika kestää koko eliniän.

Resitentin valinta on tärkeä tehtävä. Perusperiaate oli, että resitentti itse valitsi seuraajansa. Aina ei ole näin käynyt vaan on jouduttu järjestämään vaalit. Viimeisimmät resitentin vaalit järjesti Partalan kylätoimikunta kesällä 2006, jolloin resitentin virkaan saatettiin Leino Silvan. Virkaanastujaistilaisuutta juhlittiin komeasti Partalan koululla. Juhlien yleisömenestys oli jälleen taattu ja tunnelma oli mukava.

Partalan resitenttejä:

1. Aleksi Helander, Valkeakosken metsäpomo, joka asusteli Ylä-Partalassa.
2. Aleksi Ståhlberg, jonka Helander määräsi seuraajaksi 1946
3. Ilmari Suominen, joka astui virkaansa Ounin myllyllä pidetyissä "vaaleissa". Ilmari on ollut pitkäaikaisin Partalan resitentti vuoteen 1996.
4. Lauri Silvan, ensimmäinen kansanvaaleilla valittu, 1997 - 2005
5. Leino Silvan, joka vaaleilla valittuina astui virkaansa 30.7.2006

Enemmän resitenteistä ja heidän tempauksistaan voi lukea Pertti Gylldénin Partalan kyläkirjasta.